lauantai 10. maaliskuuta 2012

Ensimäiset 12 tuntia koiranomistajana!

Oikeastihan siitä taitaa olla vielä muutama tunti enemmän kun paperit kirjoteltiin kuitenkin joskus kasin ja ysin välissä eilen illalla, mutta siis, nyt viimeisen 12 tunnin tapahtumiin.

Tuo automatka kasvattajalta kotiin kesti sen parisen tuntia, keli oli sen verran kaamee välillä että hidasti pikkasen matkaa. Tyttö oli koko automatkan ihan hiljaa, tosin koitti päästä rattiin, mutta muuten sujui hyvin. Välillä oli jaloissa etupenkillä ja aika pitkään tykkäsi olla sylissä. Jaaa että miksi otin syliin, jotenkin tuntu siltä että vauva jähmetty kun sen tunki sinne "penkinalle". Ja tuntu olevan sylissä aika rauhallinen ja viihtyi hyvin mämmäköitävänä.

Kotiin pääseminen olikin vähän pelottavaa, kun niin kamalasti oli kasseja mukana ettei millään olisi halunnut syliin tulla mutta onnistui, koira kainaloon ja hissiin. On ihana huomata miten rauhallinen pentu on sylissä, en tiedä minkä verran siinä viihtyy, mutta toisaalta ei aktiivisesti pyri siitä poiskaan. Kotona oltiinkin sitten ihan hukassa hetki ja kun mamma oli hetkenkin pois silmistä niin ulina oli taattu - ensimmäisenä piti tietenkin pissata matolle ja käydä tekemässä kauhee keko omalle pedille. Mutta hieno tyttö kun ei autossa pissinyt, ulos kyllä kun autosta pääsi. Ensimmäisenä sisällä laiteltiinkin vettä tarjolle ja pikkanen määrä ruokaa, jos vaikka olisi maistunut. Ihan muutama nappula taisi sinne suuhun sujahtaakin.

Itse olin aivan äimänä.. MULLA ON KOIRA.. tykkäänkö mä siitä - mitä jos en, onkohan se kiva... ajatukset väsyneenä oli aika sekavat xD Siinä sitten peuhattiin ja koitettiin molemmat selvittää toisistamme että kukakohan toi on.. Sitten ite sippasin täysin ja kyllä koirakin vähän rauhottu, tosin ei viereen vaikka nukuin lattialla. Kahden jälkeen heräilin ja siirryin sänkyyn ja se tuntu itseasiassa jollain tavalla rauhottavan pentuakin. Aamulla nukuttiin siihen puol kuuteen ja sen jälkeen oli tarjolla taas hieman ruokaa - mitä sitten meni pikkasen. Onneksi veden juominen on tasaisesti lisääntynyt tässä päivän mittaan.

Aamulla käytiinkin ruuan jälkeen vähän nuuskimassa hihnassa missä sitä oikeen asutaan ja Hertta kakkasi ulos! Voi sitä riemua! onneksi koko kylä nukkui :D Hihnassa tuntu pikkunen tulevan hyvin, kun hihnaa ei käytä niinkuin hihnaa sitten isona käytetään. Nyt se on lähinnä vaan sitä varten että jos tarvitsee niin saan koiran nopsaan lähelle - kaikki liikkuminen tapahtuu kuitenkin houkutellen ja innostaen ja ohjailukin on lähinnä sitä että metri - kyykkyyn ja kaamee into päälle että hei mennään tänne. Lisäksi tuo hihna on siksi kun vilkkaalla alueella asutaan niin ei synny sitten vaaratilanteita.

Ulkoilun jälkeen Hertta sippasi, kuten myös minä! Otettiin kunnon torkut ja sitten heräämisen jälkeen vähän pyöriteltiin toisia ja Hertta päätti että matto on hänen pissapaikkansa, joten sen oli syytä kääriä pois. Sen jälkeen taas nukuttiin. Tuntuu päivän teema olla nukkuminen, hyvä niin kun viime yö meni kerran niin sekaisin. Torkut keskeytyikin kun ovikello soi ja veli tuli tuli avokkinsa kanssa visiitille. Tosin, ensitutkailun jälkeen oli taas unien vuoro. Leikkimään päästiin vasta yli puolen tunnin torkkujen jälkeen. Olikin aika ruuan ja ruuan jälkeen kimpassa koitettiin saada Hertta paperille pissaamaan :D Hetken rauhottumisen jälkeen oli ulkoilun vuoro - nyt on niin hyvä kohtuu lämmin ilma niin päätin että käydään vielä ulkona ja käytiinkin oikeen lenkillä - nimittäin roskiksilla ja takaisin, hurjaa. Hirmu rohkea pentu tuntuu olevan kun ei lumiaurastakaan ollut moksiskaan.

Nyt on taas torkkujen vuoro, tuntuu suosikkipaikka löytyneen!

Eli hyvältä tuntuu, alku on ollut enemmän kuin hyvä ja hirmu rohkea pentu, ei mikään rämäpää vaan sellainen katselija, joka ei hetkahda juuri mistään! Toivottavasti tämä hyvä olo koirallakin jatkuu!

Ei kommentteja: