Espoon metsissä :)

Okei, enemmän tai vähemmän metsäkuvia, mutta kuitenkin.. Tällainen vapaa viikonloppu meillä tällä kertaa, ensi viikolla sitten suunnataan Tuulokseen (tippumaan kovaa ja korkeelta) ja siitä eteenpäin onkin viikonloput täysiä jonkin aikaa :)

Koiranomistajan vapaa-aikaa

Viikonloppu alkaa olla pikku hiljaa lopuillaan ja mikä viikonloppu onkaan taas eletty!
Tosiaan perjantaina visitoitiin tokossa treenaamassa ja tuossa tänään pyysinkin henkilökohtaista tokoasiantuntijaani opastamaan meikäläisen seuraamisen salaiseen maailmaan, jos vaikka joskus seuraamisen saisi edes aluilleen, kun se tällä hetkellä on jotain aivan muuta kuin seuraamista. :)

No, tokot sikseen ja kerrotaanpas sitten lauantaista. Nimittäin lauantaina meidät saattoi ohikulkija bongata Hakaniemen torilta ja bongaamisen helpoksi teki se että yhteensä ensimmäiselle Leolenkille oli kokoontunut kaiken kaikkiaan 7 hurttaa, vanhin oli Zico, ihana veteraaniherra ja nuorinpana Jade reilu 3kk neitokainen. Kokoonnuimme siis ensin alkuun Itäkeskuksen tallinnanaukiolle, mistä sitten suuntasimme metrolla Hakaniemeen. Leolenkki tosin ei ehkä ole tässä oikea nimi, kun tuo koirien kanssa eteneminen oli hyvin hidasta useiden kyselijöiden kanssa. Siis kiinnostusta herätimme ja sai kuunnella kyllä ihmisten juttuja ja koittaa kertoa jotain pientä myös tästä meidän ihanasta rodusta. Leonberginkoira tuntuu edelleen olevan hyvin "huonosti" tunnettu suuri koirarotu - toisaalta se on myös etu :) Taitaa edelleen Nöffit, Bernhardilaiset ja kiitos Myrskyn, Kaukkarit olla niitä tunnetuimpia. Kaiken kaikkiaan aivan mieletön päivä saatiin aikaiseksi ja saatiin myös suunniteltua hieman jo seuraavaa leolenkkiä tänne uudellemaalle, jottei vain jää taas yhden kerran ihmeeksi tämäkin yritys. Erityisen hienon tuosta päivästä tekivät tietenkin osallistujat, tiedän että tässä itse olin aika suurena päällepäsmärinä että saatiin tämä aikaiseksi mutta ihanaa kun ihmiset osallistuvat. Lenkkejä on siis tulossa lisää, joskin ensi kerralla tavoitteena on suunnata oikeasti lenkille ;)

Sitten muutamia kuvia : Kaikki on Irinan ottamia ;) Ylläri :D

Tänään sitten lähdettiinkin käymään Pakkalassa, porukalla taas, mätsärissä. Tänään ei menestystä tullut Hertan kanssa mutta taas oli aivan suunnattoman kiva päivä. Ennen kaikkea Jossun kanssa oli super hauskaa olla täydellisiä kasvattajia ;) (hih)

Valmistaudutaan kehään ;)

Tuomari tutkii

Miten niin takakorkee?

Ihana veteraani Happy <3

Keravalla

Alma -Lionstarin tyttöjä

Alma

Hertan sisko Peppi tapaa iskän

Moose - iskä

Moose ja Hertta

Muistaakseni Toto

Väsyttää!!

Nukuttaa!

Tänään siis viihdyttiin Keravalla, Etelän Vesileijonat oli eräässä tapahtumassa mukana vetämässä lapsia - me lähdettiin mukaan ja hauskaa oli.  Oli myös aivan ihana tavata uusia ihmisiä ja koiria!

Lekurilla :)

Nonni, eilen siis Hertta sai ensimmäisen rokotuksen, lekurikäynti meni hyvin ja todella nopsasti. Hertta punnittiin ja paino taisi olla 13,3kg. Tänäänkin kävin jo aamulla sen kanssa, mutta luku oli sen verran huima että kokeilen iltapäivällä uusiks että mites se nyt olikaan. Lekurilla Hertta oli oma reipas itsensä ja palloilu ympäri huonetta ja ilmeisesti oli antanut katsoa hampaat ja korvat nätisti, tämä kun tapahtui niin nopsaan ettei mamma ehtinyt mukaan  kunnolla. Käytiin tosiaan tuossa Hakunilassa Tassussa ja koko lysti kustansi sen 57e, mielestäni ihan kohtuullinen.

Lääkärimatkalla tuli samalla harjoiteltua tuota busseilua ja onneksi menomatkalla oli mukava naiskuski joka laski bussin alas niin että sain Hertan houkuteltua juuston perässä bussiin - nimittäin takaisin tulomatkalla tyttö oli hyppäämässä bussiin jo paljon ennen mammaa. Hirmu ylpeä saa kyllä olla taas tästä tytöstä, matkat taas meni lähinnä nukkuessa molempiin suuntiin. Bussista pois tultaessa joutuu Hertan vielä nostamaan kun se tuntuu vähän jänskättävän ja kaikilla muilla tuntuu olevan kauhea kiire. Lisäksi toki bussi jää aina eri etäisyydelle kadusta, niin että väliin saattaa jäädä isokin rako joten eipä tuo pikkuinen karvapallo siitä yli kuitenkaan pystyisi ihan vielä hyppäämään.

Tänään taidan itse mennä piipahtamaan Mustissa&Mirrissä hakemassa vähän broilerin sydäntä ja namipussin jotta ollaan sitten varustauduttu kunnolla ensi viikolla alkavaan pentukurssiin, saattaapi sieltä kaupasta irrota niitä naudanluitakin, kun tuntuu tuota virtaa tytöltä jo löytyvän ja kun itse pitäisi liimautua penkkiin kirjoittamaan niin jos vaikka luusta olisi hetkeksi tekemistä :)

Bussia odotellaan

Kaupunkilaiskoira vol 2

Tänään käytiin taas Helsingissä, ihan keskustassa, noin suurinpiirtein pahimpaan ruuhka-aikaan. Hämmentävää miten rento tää mun koira on. Junaan toki nostan sen, ei vielä pienet tassut jaksa nousta itse ja tuntuu tulevan pieni hämmennyspaniikki kun mennään lähemmäs junaa ja todistetusti paikallisjunat ei juur odota, joten toistaiseksi ollaan menty sylissä junaan. Mutta junassa, hetki katsellaan mammaa ja sitten pitkin pituuttaan lattialle että noh, kai tässä sitten voi torkkua.

Bussi on hieman jännä paikka kun siellä ei oikeen pysty kunnolla makoilemaan ja koko ajan tuntuu että valuu johonkin suuntaan, mutta eipä sielläkää stressaantunut pentu kovin pahasti ja koitti kovin kyllä löytää hyvää asentoa makoilulle. Matkan määränpää oli siis tänään Espoo ja kyllä sieltäkin tuntui löytyvän ihmisiä jotka söpöilivät seläntakana että miten suloinen koira. Tavattiin myös Fani-koira, tosin tunteet ei kovin lämpimät olleet kun vähän taisi toista jänskättää mutta onneksi tarkoituksena onkin tapailla mahdollisimman erilaisia koiria ja totuttaa tämäkin siihen että ihan kaikkien kanssa ei välttämättä voi leikkiä.

Mutta yhteenvetona, MULLA ON HIENO, ROHKEA KOIRA!

Törmäsin myös toiseen leo-omistajaan, ei ollut koira mukana, mutta sanoi että fiksusti teet kun tuot keskustaan niin oppii sitten metelit ja ihmishälinän. :) Kiva saada hyvää palautetta vaikka omasta mielestäni oikein teenkin :)

Huomenna matkataan junalla Hämeenlinnaan ja sieltä autolla sitten maalle pääsiäistä viettämään ja mamma pääsee vähän hoitovapaalle kun on Hertalle niin monta viihdyttäjää! :)

Kaupunkilaiskoira

Tänään se sitten tapahtui, lähdettiin junaileen ja busseileen sillä pk-seudun leot oli ilmonnu yhteislenkistä ja ajattelin että olis loistava tilanne käydä tutustumassa ihmisiin. Se olikin siten varsinainen seikkailu ja voi kamala kun meikäläisen kurkkua näin jälkikäteen kuivaa kun on tullut selitettyä mikä rotu, mikä ikä ja voi että kun on ihana - kommentteihin erinäkösiä vastauksia. Mutta hienoa oli ja ennen kaikkea todella opettavaista ensin matkustaa junalla ja bussilla itikseen, sieltä porukan kanssa metrolla steissille ja sieltä sitten junalla kotiin. Muut lähtivät lenkille, meikäläinen päätti että on syytä viedä vauva kotiin nukkumaan.

Reissussa oli kyllä monta hauskaa juttua ja surullistakin, kun yksi vastaan tullut mamma kertoi että heidän koira lopetettiin juuri maanantaina. 

Mutta niihin hauskoihin juttuihin, ensinnäkin jopa bussikuski kysyi Hertan rotua kun jäätiin 550 pois itäkeskuksella. Ja moni muu ihasteli mun pientä Hertta-karvapallooni. Kun Sohvi ja Rocky olivat saapuneet paikanpäälle, monet olettivat perheen olevan koossa, uros, narttu ja pikkuinen pentu. Sitten tuli yksi miekkonen kameransa kanssa ja oli että anteeksi saisko näistä komeista koirista ottaa kuvaa. Poliisitkin ihmetteli autostansa meikäläisten sekavaa sakkia. Lisäksi aivan viimeisenä, kun Hertan kanssa oltiin jo junassa tulossa takaisin, eräs teinipoika tuli kyselemään että saako rapsuttaa, että heillä on aikuinen leo kotona. Vaikka olenkin puolueellinen, uskoakseni Hertta sai suurimmanosa rapsutuksista ja söpöilystä. Meikäläinen oli aivan suu ammollaan taas Rockyn ja Moosen uskomattomasta ulkonäöstä. Unohtamatta tietenkään Sohvia joka oli kaunis neitokainen, kiharoineen :)

Junassa ihan ekaa kertaa

Ootetaan bussia

Bussissa, ei ollut ihan niin hienoo kun junassa

Moose iskä! Uskomattoman komee poika!

Rocky ja Sohvi

Hertta Tallinanaukiolla

Kotimatkalla sitten junassa oli kiva nukkua

Kaiken kaikkiaan suunnattoman hieno reissu ja uskomattoman rohkea tyttö mulle on kyllä valikoitunut. Junaan, Bussiin ja Metroon ei tietenkään tyttö mennyt itse, nostin siis, tosin metrosta tultiin pois ihan ite. Joissakin kohdissa vaati vähän suostuttelua, mutta ei pelännyt, epäröi. Kaiken kaikkiaan sujui uskomattoman hienosti. Tämän jälkeen väkijoukotkaan mietityttä enää yhtään kun on rautatieasemalla hulinassa hengannut.