Oivoi ja huoh... Tänään tuli ensimmäistä kertaa koiran kanssa sellainen olo että ihanaa kun pääsee viikoksi maalle niin että koira ei ole vain omilla harteillani. Oli nimittäin neiti päättänyt käydä tarpeillaan mamman sängyllä ja tänään on sopivasti vesi poikki taloyhtiöstä jonkun rempan takia... Hieman on harmistusta ilmassa.
Väitän kivenkovaa että Hertta on kotona ollessani 95% sisäsiisti, vahinkoja sattuu ja jos sattuu aikaa hurahtamaan useita tunteja niin sitten on pissalle pakko päästä mutta kakat yleisesti ottaen tulee pihalle. MUTTA, kun valitettavasti on nappulat tienattava kuppiin niin sitten kotiin tullessa voitte ehkä kuvitella mitä odottaa.. Maanantaina jo hihkuin innosta kun ei ollut mitään, eilen oli pissattu sänkyyn ja tänään sitten kakat. Edelleen, ottaa päähän. En siis sillä että oletan missään vaiheessa että 4kk pennun suoli/rakko jaksaisivat odottaa sen 8-9 tuntia ulkoilua, mutta miksi sängylle..
Tuossa rupattelin asiasta kaverinkin kanssa ja itse en ollut edes tullut ajatelleeksi että olisi eroahdistusjuttuja. Muuten kun täällä on kohtuullisesti asiat järjestyksessä. Totta, että tuohon eteisen pöydälle Hertta yksin ollessaan tassuillaan nousee, mutta muuten ei esim kirjahyllyltä ole ottanut mitään. Onneksi huomenna on viimeinen työpäivä, sen jälkeen alkaa 2kk loma, jonka aikana pyrin ajamaan tuon sisäsiisteyden sisään kunnolla, maalla lomailun jälkeen heitän sanomalehdet (joita on siis vain pari lattialla) menemmään ja keskityn ulkoilutukseen uudesta näkökulmasta. Lisäksi tuo yksinoleminen tulee uudenlaiseen treeniin, päivittäin voisi ottaa muutaman sellaisen hetken, lähteä jonnekin tunniksi ja tulla takaisin.
Mutta kyllä tämä tästä, yksin koiran omistaminen vaan tuntuu välillä haastavammalta mitä odotin.
Ainiin, maanantaina tiputtelin Hertan selkään myös bayvanticin.. :) Nyt pitäisi asiat olla kuosissa eikä ainakaan toistaiseksi mitään oireita ole ärsytyksestä esiintynyt :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti