Ensinnäkin kuva ihanasta 9kk lapsukaisesta <3 Näyttelyvalmiina perjantai-iltana ;)
Paljon on tapahtunut ja jos ei kirjoita heti niin sitten se unohtuu ja näinhän se on taas käynyt.
Eilen, 20.10. käytiin korkkaamassa junnukehä Turun KV näyttelyssä ja ottaen huomioon että vanhoilla säännöillä oltais kisattu edelleen pennuissa niin tuloksena JUN EH, itse kun sieltä H lähdin hakemaan niin tulos on hyvä. Arvostelu oli seuraavanlainen: Feminiininen, pitkänomainen narttu. Ihana ilme. Voisi olla enemmän sukupuolileimaa. Mukava kaulalinja. Ahdas edestä. Riittävän syvä rintakehä. Pitkä lanne. Jyrkkä ristiselkä. Riittävä luusto. Heikot ranteet jotka näkyvät hyvin liikkeessä. Hauska luonne. Hyvin esitetty.
Eli hyvin kesken on mun lapsukainen ainakin edestä vielä - mutta ajan kanssa. Helsingin näyttelyn jälkeen pidetäänkin sitten pidempi tauko ja seuraavaksi ajattelin tunkeutua kehään vasta keväämmällä (lukuunottamatta maaliskuun leojen erkkaa)
Mutta tosiaan, niinhin kaikkiin muihin tapahtumiin. Leolenkki saatiin kasaan Nuuksioon 13.10 ja kuvia pääsee katsomaan tästä linkistä. Porukkaa oli siis hyvin liikkeellä ja tässä kuumeisesti mietin että mihin ihmeeseen seuraavalla kerralla! Jos jollakulla on hyviä ideoita lenkkeilymaastoksi uudellamaalla niin kertokaa ihmeessä!
Tämän lisäksi siis tämä eroahdistusjuttu on saanut hauskaa lisää kun olen tuossa kolmena päivänä äänitellyt koneella minkälaista mekkalaa koira yksin ollessaan pitää niin iloksi olen huomannut että huikeat 2 minuuttia on pisin aika kun koira on yhtenäistä mekkalaa pitänyt, näin ollen lapsukaiseni ei ehkä sittenkään ole niin ahdistunut että sille koiraterapeutille pitää soittaa.
Tuuloksen näyttelyn jälkeen hurttasella oli myös vatsan kanssa hieman ongelmia eikä millään tuntunut tasaantuvan, mutta canikur-kuurin jälkrrn olo tuntui tasoittuvan ja kulun viikko onkin ollut jo aivan normaalia,ehdin jo hieman huolestua kun yleensä tuo koiran vatsa on tasoittunut "itsestään" muutamassa päivässä.
Seuraavat suunnitelmat koiraelämän suhteen pitävät siis sisällään ensi viikonlopun kasvattajakurssin, mitä en varmaan pääse läpi, mutta menempä nyt kuuntelemaan. Kennelnimeä tuskin vielä hetkeen anon ja toistaiseksi vain kerään erinäistä tietoa siitä että mitenköhän ihmeellinen eläin tuo koira on, katsotaan sitten onko joskus niin valmis että oikeasti voi itseään kasvattajaksi kutsua. Lisäksi tosiaan lähitulevaisuudessa on tulossa tuo Helsinki voittaja-näyttely, kaiken pohdinnan jälkeen taidan tehdä niin että vien Hertan vain lauantaina kehään ja käyn sitten sunnuntaina itse katsomassa kehiä ja kiertelemässä ständejä, joskos sitten muutaman vuoden päästä mennään molempina päivinä kun vähän tietää mitä käsissä onkaan :)
Kaiken kaikkiaan pitää sanoa että viimeisen 9kk aikana elämä on muuttunut täysin, elän tavallista arkea ja toki osa muutoksista on koirasta riippumattomia, mutta voi sitä määrää uusia ihmisiä joita olen tavannut ja tulen tapaamaan kiitos koirani ja haave omasta pentueesta on noussut johonkin kauas tulevaisuuteen ihan realistiseksi ajatukseksi ja olen kyennyt tekemään asioita joita en ikimaailmassa olisi muuten uskaltanut. Ties mitä tuon koiran kanssa vielä saadaan aikaiseksi <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti