Tässä tullut jo jonkun aikaa itseäni koiranomistajana ja sitä miksi oikeastaan hankin tuon karvapalleron makaamaan keskelle lattiaa. Hetkeäkään en ole katunut koiran hankintaa mutta omia käytösmallejani kyllä. Välillä kun tulee pitkän työpäivän päätteeksi sekaiseen ja rikkinäiseen kotiin, niin se ketutus usein purkautuu niin että koira menee sekaisin ja on kummissaan omistajan käytöksestä. Muutenkin tuo kotiin tuleminen on ollut tähän asti hyvin kylmää - eli olen huomioinut koiran vasta kun tämä on rauhoittunut. Nyt kuitenkin on tarkoituksena muuttaa toimintamallia! Eli kotiin tullessani koira on ensimmäinen asia minkä huomaan ja huomiointi on iloista. Tarkoituksena ei ole vetää tätäkään överiksi mutta niin että omistajan kotiintuleminen on iloinen ja ihana asia.
Toinen asia minkä olen vakaasti päättänyt muuttaa on lenkillä käskyjen antaminen - kuukausi taaksepäin, tai oikestaan lumen tullessa, meidän lenkkeily oli pitkälti hyppimistä ja pomppimista ja vetämistä ja lenkit olivat jatkuvaa kieltämistä ja koko ajan tuntui menevän huonompaan suuntaan - kunnes taas otin sattumalta mukaan namit ja nyt hihnassa meneminen sujuu hyvin.
Kaiken kaikkiaan tällä hetkellä tuntuu että ilo yhdessä olemisesta on hieman karkuteillä ja tavoitteena on saada se takaisin. Sillä kaiken kaikkiaan haluan koirani kasvavan täysipäiseksi ja omistajaan luottavaksi kokonaisuudeksi. Nyt kun tuntuu että kaikki menee tietynlaisen negatiivisyyden kautta. Toisaalta kai se on jonkinlainen edistysaskel että itse ymmärtää tekevänsä väärin - sitä kun ei vaan voi koiralle selittää.
2 kommenttia:
Juu, ei mitään hätää. Et todellakaan ole huono koiranomistaja!
Meilläkin välillä kiristellään hampaita Emman kanssa, varsinkin nyt vähän kaikki tuntuu olevan hankalaa, kun sillä on ekat juoksut menossa.
Tällä hetkellä yksi haaste on pimeässä lenkkeily. Emma pelkää autoja, ja nyt se varsinkin korostuu, kun autot liikkuvat valot päällä. Emma ei valitettavasti pakene, vaan se nyppäsee autoa kohti, tyyliin "älä tule tänne päin!". Tähän en toistaiseksi ole keksinyt muuta keinoa kuin kulkea namit taskussa, ja pysähtyä aina koiran kanssa, tulee auto sitten vastaan tai takaa. Kun Emma on nätisti paikallaan ja antaa auton mennä rauhassa, niin sitten saa namia. toimii ihan hyvin, vaikka olisihan se unelma saada koira kulkemaan läpi lenkin nätisti vieressä, ilman mitään turhia stoppeja.
Joskus tulee niitä päiviä, että tekee mieli tehdä koirasta turkis, mutta itseään ja koiraa tarkastelemalla ja uusia toimintamalleja kokeilemalla se tasapaino löytyy :)
Hyvää Joulua Hertta & Lilli!
t: Sanna & Emma
Niin kauan ei ole huono koiran omistaja kun oppii virheistään ja haluaa parantaa. Olet hienosti oivaltanut hyvän asian mistä koiran omistamisessa on kysymys. Koira ei tee mitään piruuttaan tai kiusatakseen sinua ja jokainen rangaistus pienempi tai isompi saa koiran sekaisin sillä miksi sen rakastama ihminen haluaa sille pahaa, sillä koirahan ei koskaan tee niin ja jokainen rangaistus heikentää koiran ja omistajan suhdetta. Ja kun omistajan ja koiran suhde heikkenee niin asiat menevät huonompaan suuntaan, koska koira alkaa pelätä omistjaa josta ei koskaan voi tietää tuleeko hyvää vai pahaa. Tällä en nyt tarkoita erityisesti sinua vaan yleensä koiran omistajia. Tämä aihe on vain niin lähellä sydäntäni, sillä olen jo vuoden opiskellut koiralähtöistä koiran kouluttamista ja autan sinua mielelläni jos kiinnostut aiheesta lisää. Terkuin kasvataja Arja
Lähetä kommentti