Noniin, eli tämän vuoden maaliskuussa - olihan se maaliskuussa?- joka tapauksessa kävin elämäni ensimmäisessä oikeassa koiranäyttelyssä ja mistäpä muusta kannattaa aloittaa kun Cruftsista. Siellä sitten tietenkin pyörin päivän ympyrää ja välillä kuola valuen tuijottelin leoja ja kävin myös jututtamassa ilmeisesti sitä ainoata suomalaista alkuperää olevaa leo, tai lähinnä kaiketi kannattajajoukkoja. Näin Voittaja-näyttelyn jälkeen on tullut taas mietittyä tuota näyttelypäivää ja katseltua uudestaan että minkäslaisia koiria siellä Englannissa silloin näkyin nimittäin ihastuin tuon päivän aikana erääseen todella - todella vaaleaan leonarttuun ja päätinkin nyt sitten eilen illalla jäljittää että mitämissämilloin.
Ensinnäkin laitan tähän linkin missä tuo todella vaalea narttu näkyy:
http://www.youtube.com/watch?v=TuVCa6XJwns
Ostin tietenkin paikanpäältä aikoinaan sen paksun opuksen missä on osallistujalista ja mieleen oli jäänyt hämärä kuva siitä mikä sen koiran nimi oli, joten tuloksien kautta lähdin selvittämään ja mitä sieltä sitten löytyikään.
http://www.leonbergerstudbook.org.uk/debbollinby.htm
En mä sillä että ymmärtäsin noista lonkkanumeroista yhtikäs mitään, mutta sukusiitosprosentti on varsin ymmärrettävä, näin ollen eilen hautasin haikein mielin ajatukset siitä että joskus hakisin oman vaalean nartun Englannista. Enpä minä sillä että sitä koiraa olisi lähdetty hakemaan vielä lähivuosina, mutta nuo prosentit monen kohdalla ainakin hautasivat ajatukset edes tulevasta ja varmasti vaaleita löytyy lähempääkin, mutta eipä ole vielä tallustellut vastaan täällä kotimaisemissa.
Ainiin, ja tämä säälittävä koiraton koirablogi saa mahdollisesti itseensä jotkain sisältöä ensivuoden alkupuolella, mitään ei ole vielä varsinaisesti tiedossa, muuta kuin hitunen toivoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti