Nonniin - tilanne on nyt siis edennyt kuten tuolta Belunan blogista voi käydä kurkkimassa, kuten itse sen teen noin 100 kertaa päivässä. Mutta palataan vielä tuonne viime vuoteen, joulu oli ja meni, koiraa nyt en ihan saanut joululahjaksi mutta muun muassa kirjan mikä on mahdollista täyttää samalla tavalla kuin vauva-kirjat, eli syntymäpäivät ja ensimmäiset kommellukset tulee kirjata muistiin myös paperille. Lahja itsessään ei ollut mitenkään huikean hieno, mutta se mitä se mulle tarkotti kun sain sen vanhemmiltani olen entistä varmempi siitä että mulle tulee koira ja mä haluan sen!
Vuosikin vaihtui, varsin rauhallisesti, kuitenkin isäni ensimmäiset sanat tämän vuoden puolella liittyvät koiraani. :D Vaikka vanhempani eivät sitä ikinä myönnä, uskon että he odottavat tuota karvaista palleroa varsin paljon - parhaana puolena tosin tulee neitokaisessa olemaan se että se asuu mun luona Vantaalla. 1.1. tulee aina muistuttamaan mua tuosta synkeästä 2005 vuodesta, sillä 1.1.2005 elämäni koirarakkaus, Leonberginkoira Liisa jouduttiin viimein lopettamaan, toivottavasti kuitenkin ensi vuonna vietän kyseisen päivän uuden rakkaan kanssa.
Tuon Belunan blogin mukaan odottava mamma on jo yli 40 vuorokauden, tarkoittaen että tammikuun loppu puolella pikkuset pentuset putkahtelee maailmaan, toivotaan että mullekin sieltä yksi tyttö löytyy, näin optimistinen en ole aiemmin ollut, saati näin varma että minusta koiranomistajaksi on. Eli jos kaikki menee niinkuin toivon,uskon ja luotan, meikäläisellä on oma pikkuriiviö maaliskuun lopulla.
2 kommenttia:
Täällä peukutetaan kovasti tyttöpennun puolesta! Odottaminen on aina niin jännää :)
Niinhän se on, on vaan tullut niin monta kertaa tuon odottamisen suhteen päin näköä että väkisinkin iskee epäusko. Eipä onneksi tarvitse enää kauaa odotella ja toivottavasti elämä sekä tämä koiraton koirablogi sen jälkeen saisi vähän uutta sisältöä! :)
Lähetä kommentti