Tänään piti raapustaa kiva kirjoitus siitä miten ensi viikolla ollaan menossa näyttelyyn ja mitä kaikkea muuta tässä harrastusrintamalla onkaan viime päivinä tapahtunut..
Aina ei kuitenkaan mene niinkuin pitäisi vaan tänä aamuna kun tässä heräilin niin huomasin että Herttahurtan pää on turvoksissa - ei muuta kuin itkuinen soitto lekurille ja sieltä ohjeeksi että kuulostaa kovin paljon allergiselta reaktiolta ja että kyypakkausta.. Äkkiä jalat alle ja kipittämään hakemaan kyypakkauksia ja sitten koiralle ne naamaan.. Vaikka sillä ei olekaan väliä niin vähän harmittaa myös se että ensi viikon näyttely meni nyt sitten siinä.
Eli näyttelydepyytti päästääkin tekemään vasta 9.pvä - toisaalta tärkeintä tietenkin on se että Hertta tästä paranee :)
lauantai 25. elokuuta 2012
tiistai 21. elokuuta 2012
Pitkä lista tapahtumia!
Mistäs nyt alottaisi.. Sain tuossa haasteen yksi päivä tuolta Tiinan blogista - katsotaan sitä sitten myöhemmin.
Mutta siis torstaina (oli kai torstai) tuomarinkartanossa mätsärissä, punanen nauha saatiin mutta eipä sitten enää sioituttu punasten kehässä mutta hienoa kokemusta paikasta ja tuomarista - Hertta antoi katsoa hampaat, tutkiskelussa sitten kavahti vähän takamusta ja häntää koskettaessa mutta ei saanut sydäriä.
Viikonloppu meni hämiksessä kun Hertta hoisi siskon tyttöä :D
Maanantaina päästiin taas kokeilemaan mätsäriin. Koneen kentällä - jonne viimein etsiskelyn jälkeen löydettiin. Päästiin ihan oikean tuomarin tuomaroitavaksi ja saatiinkin sitten vielä oikeen kunnolla juostakin kun ensin ympäri, sitten kulmaan ja sitten vielä kolmio. 5,5kk valkkari oli vastassa ja jäätiin kakkoseksi, kuulemma takakorkeat liikkeet (kuten leopennuilla tässä vaiheessa) mutta miellyttävä luonne. Sinisten kehään mentiinkin sitten kolmen leon voimin ja arvatkaa ketkä jäi kehään! ME! Oltiin siis isojen pentujen sinisten 4s.! Hieno homma - tästä sitten nokka kohti oikeita näyttelyitä!
Viikonloppuna nähtiin myös Silver pitkästä aikaa! Neidistä oli kasvanut kesän aikana kaunis tyttönen - ihana tapaus.
Lisäksi tänään koirapuistossa koettiin ihana ylläri kun 3v leoherra asteli aitaukseen. Ihana tavata Jami, nyt on ainakin joku saman rodun edustaja tavattu huudeilla!
Mutta siis torstaina (oli kai torstai) tuomarinkartanossa mätsärissä, punanen nauha saatiin mutta eipä sitten enää sioituttu punasten kehässä mutta hienoa kokemusta paikasta ja tuomarista - Hertta antoi katsoa hampaat, tutkiskelussa sitten kavahti vähän takamusta ja häntää koskettaessa mutta ei saanut sydäriä.
Viikonloppu meni hämiksessä kun Hertta hoisi siskon tyttöä :D
Maanantaina päästiin taas kokeilemaan mätsäriin. Koneen kentällä - jonne viimein etsiskelyn jälkeen löydettiin. Päästiin ihan oikean tuomarin tuomaroitavaksi ja saatiinkin sitten vielä oikeen kunnolla juostakin kun ensin ympäri, sitten kulmaan ja sitten vielä kolmio. 5,5kk valkkari oli vastassa ja jäätiin kakkoseksi, kuulemma takakorkeat liikkeet (kuten leopennuilla tässä vaiheessa) mutta miellyttävä luonne. Sinisten kehään mentiinkin sitten kolmen leon voimin ja arvatkaa ketkä jäi kehään! ME! Oltiin siis isojen pentujen sinisten 4s.! Hieno homma - tästä sitten nokka kohti oikeita näyttelyitä!
Hertta 7kk tasan (Kuvan ottanut Irina Aho[ISO KIITOS!])
Viikonloppuna nähtiin myös Silver pitkästä aikaa! Neidistä oli kasvanut kesän aikana kaunis tyttönen - ihana tapaus.
Lisäksi tänään koirapuistossa koettiin ihana ylläri kun 3v leoherra asteli aitaukseen. Ihana tavata Jami, nyt on ainakin joku saman rodun edustaja tavattu huudeilla!
sunnuntai 12. elokuuta 2012
Kehäkuumetta!
Viikonloppu on ollut hyvin näyttelypainotteinen.. Lauantaina olin katsastamassa tuon tuomarinkartanon näyttelyn ja tänään bongasin hienoja uutisia Belunalaisista tuolta Raision näyttelystä. Tänään siis Hertan "setä" Belunan Kingly Moses sai Suomen muotovalion tittelin, samaisen tittelin nappasi Belunan Fazer Bianca.. Näin ollen siis oma kuume päästä nappulan kanssa kehään vain kasvaa.. Noh, torstaina käydään harjottelemassa mätsärissä ja sitten syyskuussa vaaputaan oikeassa pentukehässä, toivottavasti osataan käyttäytyä. ;)
Mutta siis suuret onnittelut Arjalle kasvattajana - näköjään pienikin kasvatus pystyy tuottamaan hyvää laatua!
Mutta siis suuret onnittelut Arjalle kasvattajana - näköjään pienikin kasvatus pystyy tuottamaan hyvää laatua!
lauantai 11. elokuuta 2012
Puistossa ilta viilenee
 |
| Illalla oltiin taas puistossa |
 |
| Leijona häkissä |
Loppuhuipennuksena kuvia iskä-Moosesta! Moose tänään tuomarinkartanon näyttelyssä VAL1 PU2 - Ei siis hassummin iskältä ;)
torstai 9. elokuuta 2012
Mitä mietin? Mihin sitouduin?
Jos joku jaksaa rollata aivan blogin alkuun, saattaa löytää syitä miksi valikoitui leo nykyisen koirani roduksi. Mutta vähemmän ehkä olen miettinyt mihin tulin sitoutuneeksi kun sen pienen 7vko pennun kotiini kannoin.
Tottakai ensimmäisenä on ne perusjutut - kyllä, ulkoilutan koiraani riittävästi - kyllä, pyrin kouluttamaan koirastani yhteiskuntakelpoisen - kyllä, sitoudun koiraani useaksi vuodeksi.. Oliko jotakin muuta?
KYLLÄ!
Monista ensikoiran hankkijoista mahdollisesti poiketen, harkitsin ja itkin koiranhankkimistani muutaman vuoden ja valitsin kasvattajani hyvin tarkasti - kiitos siitä kuuluu hyvälle kouluttajalle ja opettajalle joka tutustutti minulle ihmemaailman nimeltä KoiraNet. Kuitenkin jotakin muuta vastuulleni sain kun palleron hain.. Nimittäin kasvattaa koirani myös terveeksi - siinä missä omat elämäntavat ovat välillä hyvinkin retuperällä niin koiran ruokintaan kyllä on kiinnitetty huomiota, ehkäpä siksi että sitä panotettiin paljon keskusteluissa kasvattajan kanssa ja edelleen keskustelemme paljon siitä että miltäs tuo pieni koira tällä hetkellä näyttää ja uskoakseni kasvattaja on saanut tarpeelliset tiedot siitä missä jamassa koira on että jos jotakin olisi niin tieto minulle olisi jo kantautunut ;)
Lisäksi takana siintää ajatus tulevaisuudesta, jos joskus haluan sen kasvattajakurssin käydä ja mahdollisesti kasvattajanimen saada itselleni niin haluan että jo ensimmäinen koirani on laadultaan sellaista että kasvuun ja kehitykseen on kiinnitetty huomiota Tämä ei missään nimessä tarkoita että Hertasta nyt tulisi ns kantanarttuni vaan sitä että haluan kasvattaa ennen kaikkea kokemusta hyvästä tavasta "kasvattaa" koiraa.
Tiedän ottavani tiettyjä riskejä sillä että asumme kerrostalossa mutta tässä kaupungissa asumisessa on myös paljon hyviä puolia ja vaikka Hertta aikoinaan pelästyi ja ihmetteli liehuvaa pressua niin pelätköön kun länsimetron rakennustyömaa, katolta roskalavalle tippuvat lankut ja ruuhkainen länäri perjantaina eivät tunnu missään..
Se että mieteinkö koiraa hankkiessani tarkkaan sitä mihin OIKEASTI sitouduin, uskoakseni että ainakin jossain määrin kyllä. Tämän puolen vuoden aikana moni ajatus on saanut syvyyttä ja esimerkiksi alkuinnostus koiran kanssa monipuolisesta harrastamisesta on hieman laantunut - edelleen puuhastelemme sitä ja tätä mutta varsinaiset koulutettavat tottelevaisuusasiat ovat tällä hetkellä hieman retuperällä, mutta tähän toivottavasti tulee syksyn tullessa muutos. Kuitenkin koko ajan olen pyrkinyt sitoutumaan ainakin siihen että kun Hertta isona on suuri ja mahtava ;), niin mulla on käsissä miellyttävä ja terve koira niin mieleltään ja kropaltaan.
(Tulikohan nyt paasattua tarpeeksi )
Tottakai ensimmäisenä on ne perusjutut - kyllä, ulkoilutan koiraani riittävästi - kyllä, pyrin kouluttamaan koirastani yhteiskuntakelpoisen - kyllä, sitoudun koiraani useaksi vuodeksi.. Oliko jotakin muuta?
KYLLÄ!
Monista ensikoiran hankkijoista mahdollisesti poiketen, harkitsin ja itkin koiranhankkimistani muutaman vuoden ja valitsin kasvattajani hyvin tarkasti - kiitos siitä kuuluu hyvälle kouluttajalle ja opettajalle joka tutustutti minulle ihmemaailman nimeltä KoiraNet. Kuitenkin jotakin muuta vastuulleni sain kun palleron hain.. Nimittäin kasvattaa koirani myös terveeksi - siinä missä omat elämäntavat ovat välillä hyvinkin retuperällä niin koiran ruokintaan kyllä on kiinnitetty huomiota, ehkäpä siksi että sitä panotettiin paljon keskusteluissa kasvattajan kanssa ja edelleen keskustelemme paljon siitä että miltäs tuo pieni koira tällä hetkellä näyttää ja uskoakseni kasvattaja on saanut tarpeelliset tiedot siitä missä jamassa koira on että jos jotakin olisi niin tieto minulle olisi jo kantautunut ;)
Lisäksi takana siintää ajatus tulevaisuudesta, jos joskus haluan sen kasvattajakurssin käydä ja mahdollisesti kasvattajanimen saada itselleni niin haluan että jo ensimmäinen koirani on laadultaan sellaista että kasvuun ja kehitykseen on kiinnitetty huomiota Tämä ei missään nimessä tarkoita että Hertasta nyt tulisi ns kantanarttuni vaan sitä että haluan kasvattaa ennen kaikkea kokemusta hyvästä tavasta "kasvattaa" koiraa.
Tiedän ottavani tiettyjä riskejä sillä että asumme kerrostalossa mutta tässä kaupungissa asumisessa on myös paljon hyviä puolia ja vaikka Hertta aikoinaan pelästyi ja ihmetteli liehuvaa pressua niin pelätköön kun länsimetron rakennustyömaa, katolta roskalavalle tippuvat lankut ja ruuhkainen länäri perjantaina eivät tunnu missään..
Se että mieteinkö koiraa hankkiessani tarkkaan sitä mihin OIKEASTI sitouduin, uskoakseni että ainakin jossain määrin kyllä. Tämän puolen vuoden aikana moni ajatus on saanut syvyyttä ja esimerkiksi alkuinnostus koiran kanssa monipuolisesta harrastamisesta on hieman laantunut - edelleen puuhastelemme sitä ja tätä mutta varsinaiset koulutettavat tottelevaisuusasiat ovat tällä hetkellä hieman retuperällä, mutta tähän toivottavasti tulee syksyn tullessa muutos. Kuitenkin koko ajan olen pyrkinyt sitoutumaan ainakin siihen että kun Hertta isona on suuri ja mahtava ;), niin mulla on käsissä miellyttävä ja terve koira niin mieleltään ja kropaltaan.
(Tulikohan nyt paasattua tarpeeksi )
tiistai 7. elokuuta 2012
torstai 2. elokuuta 2012
Koiran keskisormi laskee..
Siis kyllä - niin kauan kun makuuhuoneen ovi pysyy kiinni koiran ollessa yksin niin minkäänlaista sisäsiisteysongelmaa ei ole. Nyt on neljäs päivä takana ja tiistaita lukuunottamatta kämppä on ollut eritevapaa.. Tosin muuten on kun pommin jäljiltä kun jätän aina lähtiessäni Hertalle joko maitopurkin tai paperirullan revittäväksi ja työpäivän jälkeen on niiiiin väsynyt että kun koiran on käynyt pissattamassa niin suunnaton väsymys iskee..
Huomenna on kuitenkin perjantai ja se tarkoittaa että ensimmäinen työviikko on takana ja monta edessä. Lisäksi perjantai taitaa tästä eteenpäin myös tarkoittaa siivouspäivää jotta ei sitten tarvitse koko viikonloppua reihua roskien seassa.
Kaiken kaikkiaan - arki tuntuu kivalta.. Aamulla ylös - koira lenkille + ruoka - töihin - koira ulos + ruoka - koira ulos - nukkumaan. Luulen että kaikesta huolimatta myös Hertta nauttii siitä että meillä on päivässä joku rytmi ja ennen kaikkea siitä että lenkit ja ulkoilut ovat kestoltaan pidentyneet kun kerran siellä ei koko aikaa ravata. Lisäksi nyt ollaan oltu paljon koirapuistossa, jotta sitä tulisi vietettyä aikaa ihan ulkona, koira saisi leikkiä ja juosta vapaana, eikä tuo hihnassa kävely olisi ainoa liikuntamuoto kun tuolla pennulla tuntuu noihin pyrähdyksiin olevan tarvetta niin pääsee sitten vähän revittelemäänkin. Tuntuu Hertta kuitenkin olevan kuolaamistaan lukuunottamatta täydellinen koirapuistokoira.
Huomenna on kuitenkin perjantai ja se tarkoittaa että ensimmäinen työviikko on takana ja monta edessä. Lisäksi perjantai taitaa tästä eteenpäin myös tarkoittaa siivouspäivää jotta ei sitten tarvitse koko viikonloppua reihua roskien seassa.
Kaiken kaikkiaan - arki tuntuu kivalta.. Aamulla ylös - koira lenkille + ruoka - töihin - koira ulos + ruoka - koira ulos - nukkumaan. Luulen että kaikesta huolimatta myös Hertta nauttii siitä että meillä on päivässä joku rytmi ja ennen kaikkea siitä että lenkit ja ulkoilut ovat kestoltaan pidentyneet kun kerran siellä ei koko aikaa ravata. Lisäksi nyt ollaan oltu paljon koirapuistossa, jotta sitä tulisi vietettyä aikaa ihan ulkona, koira saisi leikkiä ja juosta vapaana, eikä tuo hihnassa kävely olisi ainoa liikuntamuoto kun tuolla pennulla tuntuu noihin pyrähdyksiin olevan tarvetta niin pääsee sitten vähän revittelemäänkin. Tuntuu Hertta kuitenkin olevan kuolaamistaan lukuunottamatta täydellinen koirapuistokoira.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)