10 VIIKKOA

Eilen perjantaina tuli tytölle 10vko ikää, paino näytti aamulla 10,8 tai ,9. nyt en muista tarkkaan. Kuitenkin, kasvanut on ja tässä muutama kuva. Tosin huomatkaa että mittasuhteet on edellisiin kasvukuviin vähän eri mutta näillä nyt mennään! Kiitos taas kuvaajalle!

Joku voisi väittää että tää on lähes onnistunut kuva!

Mamma koittaa pitää edes hetken ahnetta pentua paikallaan

Mitäs sä kuvaat?!

Yritin myös muuten tänään käydä vilkuilemassa tuolla Hakunilassa Vuokkoset areenalla - noh jäipä käymättä kun ei tuntunut oikeaa paikkaa löytyvän ja kävellen kehä kolmosen ylittäminen on vähän haasteellista joten nyt jäi paikka tsekkaamatta.

Kaverukset :)

Tänään piti olla ihan rauhallinen päivä kun viikolla on tapahtunut niin paljon, mutta sitten päätettiinkin lähteä tapaamaan Silveriä ja päädyttiinkin visitoimaan ihan kotiin asti. Painiminen oli kovaa, mutta onneksi hyvässä hengessä ja selkeesti on näistä kahdesta tullut kamelit kun juominen sujuu samasta kupista samaan aikaan. 

On hienoa kun tuntuu siltä että on löytänyt sellasia ihmisiä näin heti alkuunsa, jotka ajattelee samalla tavalla asioista kun itse. Huomenna olis vuorossa sitten sisko Pepin tapaaminen. :) 

Auktoriteetti

Jos joku kuulee kamalasta koiranomistajasta joka kiduttaa koiraansa julkisella kentällä Vantaalla, niin myönnettäköön, riehuin koiralleni tänään.

Muutenkin pitää hieman miettiä tätä omaa auktoriteettia, kun hankin koiran ajattelin ettei sitä kovin paljoa tarvitse alistamalla alistaa ja muutenkin, eikös kaiken voi koiralle opettaa ihan positiivisesti.

Voi nenä sanon minä, tänään, Hertan ollessa 10 viikkoa vanha, eteen tuli ensimmäinen "oikea" kokeilu. Tottakai aikasemminkin on tarvinnut tyttö pistää matalaksi "rauhoittumaan" ja hieman osoittaa että mites se olikaan sen puremisen kanssa. Kuitenkin tänään oltiin tuossa kentällä juoksentelemassa ja leikkimässä kepin kanssa kun yhtäkkiä tytöllä menee yli ja ihan oikeasti alkaa puremaan mihin kiinni saan. Ensimmäisenä painan koiran molemmilla käsillä maihin, toinen käsi niskan kohdalla, toinen takamuksen päällä. Ei mitään reaktioo, kauhee riehuminen ja rähinä päällä, noh sitten viskasen koiran kauemmas kun se siitä nousee. Ei mitään merkitystä, uudestaan rähinällä päälle puremaan. Meikäläinen heittää sitten koiran syliin ja rauhottaa sen siihen. Hetken aikaa heiteltiin keppii ja lähettiin kotiin. Kotimatkalla saa taas heittää maihin kun ei meinaa tuo EI, tai mikään muukaan vaikuttaa siihen että kaveri iskee pohkeisiin naskalinsa.

Tän jälkeen kuitenkin jatkettiin hyvissä mielin matkaa ja päästiin kotiin.

Mutta että sellasta meillä, katsotaan millaseen pulaan meikäläinen joutuu vielä :D Siksi ehkä hyvä että tuota auktoriteettia on hyvä kasvattaa jo tässä vaiheessa.

Kaupunkilaiskoira

Tänään se sitten tapahtui, lähdettiin junaileen ja busseileen sillä pk-seudun leot oli ilmonnu yhteislenkistä ja ajattelin että olis loistava tilanne käydä tutustumassa ihmisiin. Se olikin siten varsinainen seikkailu ja voi kamala kun meikäläisen kurkkua näin jälkikäteen kuivaa kun on tullut selitettyä mikä rotu, mikä ikä ja voi että kun on ihana - kommentteihin erinäkösiä vastauksia. Mutta hienoa oli ja ennen kaikkea todella opettavaista ensin matkustaa junalla ja bussilla itikseen, sieltä porukan kanssa metrolla steissille ja sieltä sitten junalla kotiin. Muut lähtivät lenkille, meikäläinen päätti että on syytä viedä vauva kotiin nukkumaan.

Reissussa oli kyllä monta hauskaa juttua ja surullistakin, kun yksi vastaan tullut mamma kertoi että heidän koira lopetettiin juuri maanantaina. 

Mutta niihin hauskoihin juttuihin, ensinnäkin jopa bussikuski kysyi Hertan rotua kun jäätiin 550 pois itäkeskuksella. Ja moni muu ihasteli mun pientä Hertta-karvapallooni. Kun Sohvi ja Rocky olivat saapuneet paikanpäälle, monet olettivat perheen olevan koossa, uros, narttu ja pikkuinen pentu. Sitten tuli yksi miekkonen kameransa kanssa ja oli että anteeksi saisko näistä komeista koirista ottaa kuvaa. Poliisitkin ihmetteli autostansa meikäläisten sekavaa sakkia. Lisäksi aivan viimeisenä, kun Hertan kanssa oltiin jo junassa tulossa takaisin, eräs teinipoika tuli kyselemään että saako rapsuttaa, että heillä on aikuinen leo kotona. Vaikka olenkin puolueellinen, uskoakseni Hertta sai suurimmanosa rapsutuksista ja söpöilystä. Meikäläinen oli aivan suu ammollaan taas Rockyn ja Moosen uskomattomasta ulkonäöstä. Unohtamatta tietenkään Sohvia joka oli kaunis neitokainen, kiharoineen :)

Junassa ihan ekaa kertaa

Ootetaan bussia

Bussissa, ei ollut ihan niin hienoo kun junassa

Moose iskä! Uskomattoman komee poika!

Rocky ja Sohvi

Hertta Tallinanaukiolla

Kotimatkalla sitten junassa oli kiva nukkua

Kaiken kaikkiaan suunnattoman hieno reissu ja uskomattoman rohkea tyttö mulle on kyllä valikoitunut. Junaan, Bussiin ja Metroon ei tietenkään tyttö mennyt itse, nostin siis, tosin metrosta tultiin pois ihan ite. Joissakin kohdissa vaati vähän suostuttelua, mutta ei pelännyt, epäröi. Kaiken kaikkiaan sujui uskomattoman hienosti. Tämän jälkeen väkijoukotkaan mietityttä enää yhtään kun on rautatieasemalla hulinassa hengannut. 

Muutamat kuvat

Nää on näitä nukkumisasentoja, tuttuja varmaan kaikille pennunomistajille.

Hertta löysi ihan ikioman aarteen jota oli hieno kanniskella ulkona

I say a little prayer for you :)

Jännä päivä!

Nonnii, vaikkä päivää on vielä suunnattomasti jäljellä, Hertan päivä on ollu täynnä tapahtumia. Aamulla lenkillä vastaan tuli nainen lapsenlapsensa kanssa ja siinä hetki rupateltiin ja Hertta sai taas tutustua pikkukansaan, hyvin tuntui sujuvan ja molemmilla ilmeet oli varsin tyytyväiset. Ainut että kuratassut vähän likasti tuon tyttösen kaunista takkia.

Varsinainen kohokohta olikin se kun Happy ja Rocky tuli visiitille, molemmat toki vuorollaan. Oli hienoa huomata miten Hertta ymmärsi erityisesti Happyn suunnalta tulleet varoitukset. Hieman kun vanhaherra piti ääntä niin Hertta pisti liinat kiinni ja perääntyi. Rockyn suhteen olikin vähän jänskempää, ei tuntunut pojasta olevan leikkijäksi näin ensimmäisellä tapaamisella, mutta kyllä se siitä pikku hiljaa. Vaikka ei riehumaan päästykään niin hieno huomata miten Hertta osaa käyttäytyä kun on tarvis ja mielestäni on tärkeä pennusta asti oppia että kaikki kamut ei oo riehumista varten.

Huomenna, mikäli keli sallii ja mamman vire on sopiva niin isketään Itäkeskukseen junalla ja bussilla kääntymään ja vilkuilemaan leolenkkiläiset. Lenkille ei vielä lähdetä ja kontaktitkin isojen kanssa jää varmaan vähäisiksi mutta jos nyt kääntymässä käydään.

Nyt alkaa tuo karvakaveririnki olemaan hyvässä jamassa, näin ainakin kunnes sitten rokotukset saadaan ja puistoon päästään. Erityisesti tuo Silver tuo mukavaa piristystä päivää ja varmasti pitää Peppi-siskoon ottaa uudestaa yhteyttä ja kutsua tuohon lähikentälle, siellä ainakin Silverin kanssa on ollut kiva painia ilman mitään ongelmaa :)

Nytpä siis karvapallo vetää hirsiä ja katsotaan koska herää, jos on fiilistä niin saattaapi olla että tänään vielä testataan juna!

Hertta kohtaa oivariinipurkin

Tässä muutama hassu videonpätkä kun alle 10vko vanhan pikkupeto yrittää avata oivariinipurkkia.

http://www.youtube.com/watch?v=aPV-RBkUcDM

Sitten mamman on pakko vähän auttaa ja kääntää purkki oikein päin

http://www.youtube.com/watch?v=DuHUV_qitH8

Pahoittelen kun en osaa näitä pätkiä muokata ja laittaa jotain tosi hauskaa musaa, mutta kun juuri kukaan näitä ei kuitenkaan kokonaan katso niin väliäkö sillä! :D

Tänään käytiin myös hieman katselemassa junia, ajatus oli että jos huomennakin käytäis, katsotaan miten ehtii ja torstaina olisi niinkin jännää luvassa kun leolenkki itiksessä, katsotaan lähdetäänkö vilkaisemaan, tarkoitus ei ole lenkille lähteä, mutta jos käväsis nopsaan katsastamassa junan, bussin ja kaupungin hälinän kaikki kerralla ja tapaisi vielä muutaman ison kaverin (tosin varmaan vähän etäämmältä) mutta tulisi ainakin tuttuja lisää! KATSOTAAN!

Tänään tavattiin taas Silver ja huomasi kyllä että pikku Hertalla oli vähän paukut vähissä eilisen painin jälkeen, hetki jaksettiin ja sitten kotiin!

Luulenpä että tämä ilta menee pitkälti akkuja lataillessa, ainakin siltä vähän näyttää kun tuota karvapalloa katselee!

Tässä muutama kuva vielä tuosta oivariinin jälkeisestä tuhosta ja voinaamasta

Ja hei, purkissa ei siis juuri enää oivariinia ollut, vain jotain pientä mitä ei veitsellä saa pois raaputeltua. :)

Murren Murkina ja Treffiseuraa

Ensimmäinen arkivapaa! JES!

Tänään käväisin siis Murren Murkinassa, ostin sieltä kalkkunan kauloja, mutta keskusteltuani spostitse kasvattajan kanssa päädyin sitten siihen että pidetään ne kaulat siellä pakkasessa vielä ja annetaan nappulaa kaikessa rauhassa, pitänee toki etsiä jostakin sellasia "oikeita luita", saa sitten Hertta rauhassa nakertaa jotain kun hampaat alkaa vaihtumaan.

Mutta sitten siihen päivän ihanaan yllätykseen, olin päivällä juoksentelemassa Hertan kanssa läheisellä kentällä josta "joku" sitten meidät bongasi ja sovittiin illaksi treffit Hertan ja reilu 4kk vanhan leoneitoisen kanssa. Ennen kuutta sitten iskin koiralle pannan kaulaan ja lähdettiin tallustamaan kohti tuota samaista kenttää. Tunnin verran jakso meikäläisenkin Hirrrrrrrweee Hertta painaa, hirwee siinä mielessä että tästä tytöstä tuntu kuoriutuvan painiessa aivan toinen koira. Puheet kuitenkin siksee ja kuvia peliin. Kuvissa esiintyy siis oma Herttani, Belunan XL Black Velvet sekä jos oikein bongasin niin Lionstar's Diamond Angel "Silver"

Sen verran kai voi sanoo, ettei kuvista saa oikeesti kunnon kuvaa, välillä toinen oli jalassa kiinni ja seuraavana hetkenä Hertta repi korvasta. Kunnon sisupussi. Näitä treffejä ehdottomasti lisää!

Sunnuntaina nukutaan!

Selkeesti mulle on valikoitunut oikee koira, kun sunnuntai aamut menee tyytyväisesti nukkuessa - erikoisissa asennoissa. Tänään oli tarkotus mennä busseilemaan, mutta ulos on satanut lunta ja henk.koht. tohon loskaan en haluu lähtee seikkailemaan ainakaan bussiin, tehdään se siis joku muu päivä!

Ruokatilaus

Unohdin varmaan ihan tyystin mainita että tilasin Peten koiratarvikkeesta 15kg tuota Golden Eaglee, hinta oli varsin edullinen, 53e ja tällä hetkellä tuo 15 kiloa onneksi riittää kuitenkin hetkeksi aikaa. Kuitenkin, taisin tilata tiistaina, torstaina olisi saanut jo postista hakea, mutta sain hakuapua vasta perjantaina joten vasta perjantaina piipahdin. Säkki tuli isossa pahvilaatikossa ja mukana oli palautuslomake.

Todella tyytyväinen olen tuohon nettitilaukseen, ensi kerralla saatan tilata "kotiinkuljetuksen", taisi tehdä 5e lisää tilaukseen, ainut mikä harmittaa on se ettei tullut tilattua muutakin tavaraa samalla, mutta ehkä sitten ensi kerralla.

9 viikkoa

9 viikkoa tuli elämää täyteen Hertalla tänään.

Tänään tavattiin taas ihmisiä, muutama tuntematon jotka halus rapsutella ja sen lisäks veli kävi avokkinsa kanssa ja riehu sitten oikeen kunnolla Hertan kanssa ja autto tuossa koulutushommassakin :)

Sitten muutama ihan oikea kuva!

Tämä taitaa olla 8 viikkos kuva suurinpiirtein

Tässä kuva tältä päivältä (ei oikeen onnannu toi paikallaan seisominen, ainakaan suorinjaloin)

Joko toi kuvaaminen vois loppua?

Tänään tyttö myös punnittiin, lähtöpaino oli siis 8kg, sunnuntaina paino oli 8,9kg ja tänään sitten 10,1kg. Nyt vaikuttaa tuo painonkehitys ihan hyvältä :)

Tänään ilmosin meidät myös pentukurssille, Taitoa Tassuihin järjestää simonkylässä kurssin, alkaa 18.4. Päädyin tähän valintaan kun siihen mennessä varmasti on saatu jo tuo busseilu hyvään malliin ja jopa ekat rokotukset (mitkä tosin pitänee pikku hiljaa varailla, maanantaina jos soittais!)

Vähän eilistä ja tätä päivää

Hyvää iltaa :) Kirjottelu on onneksi hieman vähentynyt, alkaa Hertalla olemaan jo sen verran energiaa ja elämää että koko ajan pitäisi olla vahtimassa.

Mutta siis, tiistaina tuli niinko kalenterin mukaan kaksi kuukautta täyteen tällä karvapallolla, sunnuntaina kun punnitsin niin painoa löytyi se 8,9kg, tänään näytti jo selkeästi yli 9 kiloa, mutta katsellaan mitä paino on huomenissa, niin tietää minkä verran on painoa kertynyt kahdessa mun luona vietetyssä viikossa. Lähtöpainohan oli Hertalla kasvattajan luona tasan 8kg ja toivon ettei ihan hirmusta vauhtia tuota painoa tulisi, ainakaan ylimääräistä. :)

Eilen tavattiin taas uusia ihmisiä, muutama ystävä saapui tapaamaan Herttaa ja luulempa että muutama fani lisää tähän jo varsin suureen fanilaumaan saatiin :) Huomenna saapuu taas veli pitkän tauon jälkeen katsomaan, kiva nähdä onko ulkopuolisen silmissä Hertta kasvanut, omasta mielestäni on, vaikka ihan käsittämättömän kömpelö se vieläkin on!

Mutta tähän päivään, taas oli tyttönen yksinään koko päivän ja aivan ihana nauhoitukselta huomata että alkaa meininki olla aika rauhallista, tottakai siellä on vinkunaa, muttei oikeastaan kunnon sellaista jatkuvaa ulvontaa, vaan ulvahdus siellä ja vähän täällä - sellaista varsin normaalia sanoisin ja todella huikeaa kun miettii että miten pitkästä ajasta on kyse ja miten nuori Hertta vielä on. Tuntuu että nyt mennään monessa asiassa joka päivä hurjasti eteenpäin. Ensinnäkin tuo yksinoleminen, mutta sitten on hihnassa käveleminen, mikä alkaa sujua todella hyvin ja ollaankin tehty jo pidempiä tutkimusmatkoja ympäristöön, ensi viikolla taidetaan kokeilla bussia ja junaa, nyt kun vielä jaksan nostaa koiran bussiin ja junaan :D Olen tuon hihnan kanssa vaan miettinyt että mahdankohan vaatia liikaa tuossa hihnassa, mutta toisaalta, jotkin asiat on varmaan parempi lähteä opettaa heti alusta asti.

Tänään oli taas vaihteeksi vuorossa kynsien leikkaus ja samalla putsasin korvat, kynsien leikkaaminen on edelleen vähän koheltamista, kun ei millään malttaisi pysyä paikallaan ja itse kun olen vielä hieman hidas niin molemmilla meinaa käämi palaa, mutta kyllä se siitä, molemmille - treenaamalla! Tosiaan putsailin myös kovat, ei niissä paljon ole mähmää, mutta hieman on päässyt kertymään selaista ruskeaa tavaraa. Jos nyt käsiin räjähtää niin tarvitsee lekurille lähteä, muuten sitten juttelen kun on rokotusten aika - eli tuossa kolmen viikon päästä. Pitänee soitella niistäkin pikku hiljaa!

Mitäpäs muuta, ensi viikolla voisi koittaa bongata pentutreffejä jostakin päin Vantaata kun meikäläisellä viimein alkaa "loma" ja aikaa riittää tuon pikkuriiviön viihdyttämiseen ja huolehtimiseen aivan eri tavalla kun aiemmin!

Erilaista elämää

Nyt on sitten tätä koiranomistajan arkea takana se puolisentoista viikkoa ja jos jotakin on tapahtunut. Se suloinen pieni karvapallo joka vain nukkuin on runsaassa viikossa muuttunut aktiiviseksi pennuksi, jonka hampaat uppoavat kovin terävästi käteen ja hiuksiin ja hirviöksi jolle ei meinaa mikään riittää. On hienoa huomata että miten paljon viikkokin merkitsee näin pienelle pennulle.

Ensimmäisen viikonlopun jäljiltä tuntui että Hertta ainoastaan nukkuu, totuus tuli kuitenkin esille ensimmäisen viikon aikana. Erityisesti se tuntuu näkyvän nyt, maaseutuviikonlopun jälkeen. Erikoisia riehukohtauksia tulee, Hertta on ruvennut haastamaan leikeissä ja vähän ulkonakin laittaa vastaan että mihin ollaan menossa. Näistä kuitenkin tuntuu että päästään kyllä yli, vielä ei ulkona olla periksi annettu!

Maalla viikonloppu meni loistavasti, perjantai-ilta meni tutustuessa ja jopa syödessä! Lauantaina saapui paikalle uusia tuttavuuksia, kahden aikuisen, yhden lapsen ja koiran muodossa. Lapsukaisen ja Hertan välinen rakkaus tuntui syttyvän heti ja jollakin tasolla tuntui siltä että pentunen ymmärsi leikkijän olevan pienempi ja leikit oli aika rauhallisia (tosin valvonnan alla jatkuvasti että ehkä sekin vaikuttaa). Koirakaveri oli tällä kertaa varsin tyhjä arpa kun vanhempi koirarouva on enemmän kuin arka, tosin siinä näki sen että Hertta ei ole sellainen yli-innokas rämäpää vaan syttyy uutuuksiin vähän hitaamiin, sama kaava tuli esille kun tuo aiemmassa postauksessa ollut Elvis-herra kävi vierailulla. Leikki alkoi vasta hetken päästä kun Hertta ensin löysi sen mukavan olon.

Kun sunnuntaina palattiin kotiin, tuntui että Hertta oli aivan sekaisin ja itsellekin tuli sellanen olo ettei ehkä olisi vielä kannattanut viedä sitä pois kotoa. Mutta tehty mikä tehty ja kyllä tämä tästä. Tänään en saanut tuota yksinoloa nauhoitettua valitettavasti, mutta kotiin tullessani ulina oli päällä. Toisaalta kun kävin kaupassa niin muutamaa haukahdusta lukuunottamatta täällä oli hiljaista. Ehkä tässä vielä menee ja ensi viikolla pääsee sitten treenaamaan tuota yksinoloa erilaisesti kun ei ole tuota harjoittelua enää vaan voi olla poissa lyhyempiä hetkiä kerrallaan.

Viikonloppuna tuli huomattua jos jotakin ja samalla mietittyä että mikä on tulevan parin viikon ohjelma, tai siis tarkemmin sanottuna mitä pitää saada aikaiseksi ennen pääsiäistä kun silloin on seuraava maaseutumatka luvassa.

• lisää ulkoilua! lisää lyhyitä pissalenkkejä jotta sisälle pissaaminen vähenee
• rohkeammin muualle (laajennetaan vähän "lenkkialueita")
• bussia ja junaa, ensin ääneen totuttelua ja sitten kyytiin (PALJON JUUSTOA MUKAAN!)
• hihnatreeni, eli hieman erilaista palkkaamista jotta hihnassa joskus osataan kulkea niin kuin kuuluu
• Koiratreffejä! Hertan Peppi-sisko ottikin tänään yhteyttä joten jos sinne jollain pääsisi ja ehkä voisi käydä muuallakin
• Perustemppuja

Eiköhän tuossa ole reenaamista hetkeksi, enkä siis tuolla listalla tarkoita että ne tehdään yhtenä päivänä, mutta että nyt kun tavallaan aikaa tulee olemaan enemmän niin asioihin pitää panostaa!

Kuvapläjäys!

Elvis kävi kylässä

Mä en enää jaksa!

Mitä toi pieni karvapallo tekee?

Mitäs tuolla tapahtuu?

Vauhti on hurrrrrrja

Meillä kepit syödää suoraan puusta

Mitä Mamma?

Kotiin päin! 

Viikonloppuna tapahtu jos jotakin ja koska juuri vasta olen päässyt Hertan kanssa takaisin kotiin niin jätän raportaasin väliin nyt ainakin toistaiseksi, mutta kuvia viikonlopulta! Pääsi tyttö vähän maalle!

Ulkoilua

Vihdoin ehdin nappaamaan muutaman kuvan ulkoilusta, lähinnä toki Hertta liikku liian nopeesti kännykän kameralle - mutta kuten huomaatte, nurmikkoa näkyvissä!

Tänään ei ole ollut hiljaista..

MUTTA HERTTA ON EDISTYNYT SIKANA! Nauhalta löytyy edelleen se noin 2 tuntia ulinaa, mutta se ei ole yhtäjaksoista sydäntä riipivää paniikkiulinaa, vaan pienillä tauoilla jaksotettua satunnaista ulinaa, yhteensä tällainen jakso siis kesti kaksi tuntia, alkanut noin 2 tuntia lähtöni jälkeen ja loppunut noin puolentoista tunnin kuluttua ja tälläkin aikavälillä useita "pidempiä" taukoja.. Lieneekö syynä se että jätin Hertalle vessapaperirullan nameilla täytettynä tai se että tyttö on löytänyt tiensä mamman alusvaatelaatikolle - ei voi tietää, mutta hieno fiilis kun pentu pikku hiljaa oppii rauhottumaan. Sillä tuon yhden session jälkeen tällä nauhoituksella ei juuri ole suuria ulvomisia, joitain pieniä näkyy 7 tunnin kohdalla, mutta luultavasti tämä on enemmän tylsyyttä kun ikävää.

Toivottavasti nyt viikonloppuna ei pahasti oteta takapakkia kun lähdetään haistelemaan maaseudun erilaisia tuoksuja.

Viikonlopuksi maalle

Huhhuh mikä iltapissa; varmaan viis koiraa ja mitä tyttö tekee, kattelee meikäläisen jalkojen vieresta että kukas toi on, ei varsinaisesti heiluta häntää, muttei kyllä pakinnanutkaan, vaikka yksi husky tuli aika innolla päälle (ei siis kiinni tai mtn aggressiivista). Kauhee määrä koiria räksyttää muuten - kauheesti sanottavaa.

Mutta joo, tänään oli Hertta taas päivän yksin, erikoisvieraat - eli meikäläisen vanhemmat, lähti siinä seiskan aikaan kaiketi, ite jo puoli seiskalta. Oli ulinaa kyllä, mutta jotenkin vaikutti että selkeesti katkonaisempaa ja laskin että tuosta noin 8 tunnista, 6 tuntia on ulinavapaata, mielestäni hyvin kun ajattelee että tytöntylleröllä ei ole vielä ikää edes 8 viikkoa.

Eilen ekaa kertaa Hertta oli vähän varautunut kun tuli vieraita, mutta hetken päästä niin olikin tarve kömpiä avatulle vuodesohvalle, että ei syytä huoleen, pitää vaan varmistaa että vieraita käy tasasin välein, ettei tule mitään hämmennystä sen suhteen että vieraat eivät olisi tervetulleita.

Viikonlopun suunnitelmat vaihtuivat yhtäkkiä eilen ja nyt lähdetään viikonlopuksi maaseudun rauhaan, vaikka onkin suuri muutos Hertalle taas mutta se saa olla rauhallisemmin ulkona siellä ja  vähä kokeilla olla ilman hihnaa. Lisäksi, tuosta maalla käymisestä tulee joka tapauksessa sellainen kerran kuussa tapahtuva juttu vähintään, joten hyvä alkaa totuttelemaan :)

Hirrrrrrrween Herttan paluu!

Kiesus! Kun yöllä puoli kahden tienoilla alkaa korvaan kuulumaan vinkunaa ja sänkyä vasten hypitään että mamma nyt leikkimään, niin kyseessä ei voi olla kukaan muu kuin Hertan alter ego, Hirrrrrrrrrrrrwee Hertta. Meinasi hieman käämit palaa, kun oma kello oli herättämässä puoli viisi, niin vähä koetteli, toki, koitin mahdollisuuksien mukaan olla huomioimatta kun ei oo tarvis tulevaisuudessa päästä keskellä yötä leikkimään.

No mutta siis, on tänään muutakin tapahtunut. Aamulla jäi pieni taas yksin, ja hetken oli nauhotuksen mukaan ollut hiljaa kunnes ilmeisesti oli totuus iskenyt päälle ja ulvonta alkanut.. sitä kesti puolisen tuntia kunnes tuli hiljaisuus ja sen jälkeen 48minuutin katkonainen ulvontajakso - se mikä oli hienoa että lopun aikaa oli tyttö ollut hissuksiin. Ihan olen tyytyväinen tähän, ei ainakaan takapakkia varsinaisesti tullut joten valtakunnassa kaikki hyvin.

Kotiin päästyäni, lähdettiinkin lenkille, tai siis "lenkille", en osaa ulkoilua hihnassa kutsua muuksi, todellisuudessa siis pompitaan yhdessä ja tutustutaan ympäristöön. Käytiin tuossa varsinaisen tien vierelläkin, ihan vaan kääntymässä - Hertta alkoi käyttäytyä niin että mennään kotiin, joten muutama askel eteenpäin vielä ja sitten kotiin päin. Hienosti osaa neiti tehdä tarpeet ulos, harmi kun nuo päivät menee niin pitkiksi ettei pysty pätkimään päiviä sopiviin väleihin ja ravata ulkona sen 5-6-kertaa päivässä. Asiaan tulee muutos viikonloppuna ja tietenkin kunhan tuo harkka loppuu niin pääsee järkevämmin olemaan kotosalla.

Jotta tulisi päivään vielä jotakin muuta, niin käytiin pikkasen suihkussa, ihan vaan tuo takapää pestiin, yövieraita tulossa niin kivempi jos koira on puhdas :) Koska kylppärin lattia on enemmän kun liukas koiran tassujen alla, niin heitin kylppärimaton siihen alle jotta olisi ees vähän tukevampaa - tuntui hieman auttavan, ei voi sanoa että Hertta rentoutui, mutta ainakin pystyi seisomaan. Katsotaan miten tuo turkki kuivuu että minkä verran ulos viittii mennä kun kovin on taas kylmä tuuli puhaltanut.

Sitten ollaan viime päivinä vähän reenattu seisomista, ei siis mitään vakavaa, kuhan nyt koitetaan pitää se peppu ylhäällä. Enemmän pitäs osata reenata tota nimee, jos vaikka joskus oppis Hertta nimensä, mutta jotenkin olen sen suhteen todella laiska.

Näinhin tunnelmiin, palataan huomenna, me Hertan kanssa jäädään odottamaan erityisvieraita!

...

Mamma kieltää maton syömisen joten mä meen maton päälle ja syön lelua ja oon hassussa asennossa..

PANIIKKI ja helpotus!

Tänään oli Hertalle eilistä helpompi päivä, olin aamulla hetken koulussa, tulin hengaan hetkeks kotiin ja lähin harkkaan - jos en olis tullut välissä kotiin, Hertta olis saanu olla 8 - 17 kotona ihan yssissee.. Mutta siis, laitoin tuossa harkasta tultuani ilmotuksen oveeni naapureille että anteeksi ja toivottavasti ymmärtävät mahdolliset ulinat kun on ihan pieni pentu kyseessä.

Eilen sain sellaisen käsityksen Hertan ulvomisesta että täällä on pentu ulvonut henkihieverissä 8tuntia ilman taukoja.. Tänään, kiitos ystävän vinkin, nauhotin koneella koko yksinolon ja ohjelma nauhoituksen lisäksi piirtää myös viivaa äänestä. Ensin pelästyin kun avasin ohjelman että ei, täällä on vinguttu koko ajan, mutta sitten kuuntelin nuo tasaiset kohdat ja tajusin että ne on tyhjiä!! JES! Todellisuudessa tilanne oli siis se että noin tuntu lähtöni jälkeen, Hertta on herännyt ja jaksanut ulvoa puolisen tuntia, nukahtanut ja kahden tunnin päästä tästä, on tyttö ilmeisesti taas herännyt ja ulvonut puolisen tuntia, kun on taas rauhottunut.. Yksittäisiä vinkaisuja on muutamia, etenkin nyt iltapäivällä, mutta rohkaisevaa materiaalia.. Lisäksi tätä hiljaisuutta tukee se että kotiin tullessani, Hertta toki tulee tervehtimään, mutta rauhoittuu noin viidessä minuutissa kun olen huomioimatta, eikä huomioitaessa tämän jälkee riehaannu ihan tyystin - eli ilmeisesti mikään ylitsepääsemätön ikävä ei ole.

Toivotaan että reenaamalla tuo pienikin vinkuminen poistuu :)

Yksinoloa ja kauneudenhoitoa

Tänään tuli sitten harjoteltua tuota yksinoloa oikeen urakalla kun aamulla puol 7 piti lähteä kohti harjottelua ja kolmelta pääsi takaisin kotiin. Viikonlopun aikana tuli oltua pieniä, muutaman minuutin jaksoja pois, muttei mitään merkittäviä aikoja - Hertta edes huomannu että lähdin ovesta ulos siis vaan koisi samassa paikassa ja samassa kohdassa noiden harjotusten aikana. Muuta en osaa tuosta yksinolosta sanoa muuta kun että lähtiessä pikkuinen jäi kiljumaan ja kun tulin takaisin, kämppä ei ollu ihan mullinmallin, vähä kakkaa tottakai lattialla ja pissaa, mutta kaikki huonekalut sun muut kuosissa ja mikä parasta kaikki ruoka syöty, että ei ainakaan niin paljon oo ulissu etteikö olis välillä ehtiny syömään.

Aamu lähti siitä että Hertta tuli hieman ennen kellon soittoa riehumaan, komensin sen olemaan hiljaa - mikä yllättäen tuntui tehoavan ja nousin sitten hieman sen jälkeen "omasta tahdosta". Aamuruuan jälkeen käytiin ulkona ja hommien hoitamisen jälkeen kipitettiin takaisin sisälle ja hetki leikittiin kunnes piti sitten lähteä.

Kun vihdoin ja viimein pääsin kotiin käytiin pikkasen nauttimassa kevätauringosta ja tutustumassa uuteen tiehen ja ennen kaikkea NURMIKKOON! hitsi se tuoksu Hertan mielestä jännälle :)

Mutta kauneudenhoitoon, meikäläinen ei ole koiran kynsiä leikannut ikinä niinkun rauhalliselta koiralta ilman ongelmia joten ajattelin tuossa kokeilla ja voi että, kolmisen minuuttia meni ja kaikkia kynsiä oli lyhennetty noin milli - eipä ne varmaan vielä olis tarvinnu leikkuuta, mutta päätin kokeilla ennen kun iskee paniikki ja hyvin meni. Takatassut meni hyvin ja etutassujen kans tartti pikkasen tahia kun tuntu nuo sakset kiinnostavan Herttaa yli paljon, mutta tuntuu siltä että hyvä siitä tulee. Sitten vähän harjailtiinkin, ihan vaan totuttelun vuoksi, hyvin sekin tuntuu sujuvan.

Jospas sitä jossakin vaiheessa vielä tänään käväsis ulkona niin alkaa tämäkin päivä olla pulkassa!

Hitto, Näin tossa naapurin äsken, kysyin et onko kuulunu huutoo, sano että joo - jatkuvaa.. Harmittaa, tositositosi paljon.. Naapuri tuntu olevan ihan sinut asian kanssa, mutta sano kuulostaneen tosi pahalta.. Kiva jättää koira tänne huomenna yksin taas.. Kiva naapuri silti, tuntu ymmärtävän ja näin...

Pieni rohkea koira

Kyllä täytyy sanoa että on aikamoinen pentu mulle valittu, noin hyvässä mielessä.
Ulkoiltu on kolme kertaa sekä tänään että eilen, eli kuusi kertaa ollaan päästy tutustumaan tähän huikeaan betoniviidakkoon - ja kolmella kerralla on kakka tullut ulos.. Voi näitä bileitä! Tiedän että tuntuu tyhmältä hihkuttaa, mutta kun se on niin hienoa että tyttö jo nyt 7vko 2pvä kakkii ja pissii ulos kun vanha tekijä - omistajalla vaan unohtuu nuo pinkit kakkapussit sisälle koko ajan!

Mitäpäs muuta mitä saa hehkuttaa, no ainakin sitä että vieraat saa tulla rauhassa sisälle ja sitten kun huomataan niin häntä heiluu ja niin hirmu iloisia ollaan kun joku muukin välillä rapsuttaa kun mamma - vaikka mamma on kyllä ykkönen ja tämäkös lämmittää meikäläisen sydäntä! Tosin, en tiedä voiko näitä ihmisiä jotka on käynyt katsomassa kutsua vieraiksi, kun kuuluvat minun perheeseeni (Tinttikin on melkein) niin tulee tyttö olemaan näitten kanssa paljon tekemisissä tulevaisuudessakin,

Jotta saa vielä lisää hehkuttaa, niin ruokakippokin on ensikertaa tyhjentynyt tänään - ja kaksi kertaakin vielä! Aivan ihanaa, helpottaa hirveesti kun tietää että ruoka maistuu ja vettä menee alas niin paljon että pissaa saa olla pyyhkimässä koko ajan - ei haittaa, on hyvä että kaikki toimii.

Jotain mitä pitää tässä totutella kunhan arkeen pääsee on tuo kotoa ulos lähteminen, ei millään meinaa tulla ekasta ovesta itse ulos, hissiin olen vielä kantanut kun se ovi on kuitenkin sellanen mikä menee itsestään kiinni. Ulko-ovesta mennään ilolla ulos, mutta sisään ei meinaa malttaa millään tulla, pitänee siis pidentää ulkona olemista reilusti, jos vaikka väsyneenä olisi kivempi tulla sisälle.

Mutta näihin tunnelmiin, huomenna tulossa raskas päivä molemmille!

Hirrrrrrrwee Hertta!

Eikös niin että pennun on hyvä olla kun se nukkuu - toivottavasti sillä Hertta nukkuu noin suurinpiirtein koko ajan. Aamulla herättiin, käytiin ulkona pissalla ja syötiin... sen jälkeen hertta simahti, hetken se leikki ja taas nukkuu pöydän alla.

Mutta siis tähän meidän omaan hirrrrrrweeseen Herttaan, pallerosta kuoriutuu nukkumaan mentäessä oikeen kammottava peto! Kiehuu ja ärisee ja repii tukasta - yritä siinä nyt sitten nukkua kun toinen on elämänsä voimissa. Toinen tilanne missä tämä alter ego puskee läpi on aamulla ennen kukonlaulua, kaveri tulee korvan viereen ja hyppii naamaan, repii tukasta ja puree korvaan.

Tästä viisastuneena, siirryn ensi yöksi nukkumaan takaisin sänkyyn ja pidän kaikkien huoneiden ovet auki, jotta Hertta pääsee sinne nukkumaan minne haluaa, on sitten huominenkin päivä helpompi kun yksin joutuu jäämään. Eilen jo vähän treenailtiin yksinolemista ja tänään sitten jatketaan!

Jos vielä kerran tänään :)

Päivä on illassa, etenkin kun sen on alottanut jo puoli kuuden aikaan, mutta huomasin että juuri kuvia ei ole tullut lisäiltyä vaikka videonkin kerkesin jo latailemaan, taitaa tuo kuvien lisäily lähinnä tapahtuvan tuonne naamakirjan puolelle, mutta nyt siis myös tännekin.

Huomaa myös neidin käytöksestä että kotiutuminen on hyvässä jamassa, ruoka ei vieläkään ole nannaa, mutta nyt sitten jo järsitään tavaroita ja koitetaan kiivetä sohvalle ja vähän jo ärinääkin löytyy kun leikitään! Aktiivisuutta siis alkaa löytymään - tosin taas nukutaan :D